Esipuhe 9

Johdanto: katse käÂäntyy tietotekniikan historiaan 12

Onko tietotekniikalla menneisyyttä? 12

Insinöörihistoriasta kulttuurihistorialliseen näkökulmaan 18

Populaarijulkisuus tietotekniikan rakentajana – tutkimustehtävä ja keskeiset käsitteet 26

Lähteet ja tutkimuksen rakenne 32

Haastattelujen merkitys tietotekniikanhistorian tutkimuksessa 35

Uuden teknologian hehku 39

Tietotekniikan luominen 39

Helmitauluista tietokoneisiin 39

Kaupalliset sovellutukset 43

Laitteita Suomeen 47

Tietokoneistumisen tavat 50

IBM-kone Yhdysvalloista 52

"Sähköaivot" – kone aistijana ja ajattelijana 56

Millä nimellä konetta pitäisi kutsua 56

Ihminen on kompuutteri 64

Inhimillinen numeronmurskaaja Postipankkiin 66

"Ihmelaskija "Ensi" otettiin käyttöÂön" – koneiden nimeäminen 69

Tehoa, tehoa 72

Oikukas tai tarkka naiskone? 73

Johtajapuhunta ja kollektiivisuuden korostus 77

"Ja Ensi pärisytti magneettirumpuaan!" – uusi laite pilapiirroksissa ja pakinoissa 78

Robotit tulevat 83

Robotin identiteettikriisi 83

Aivokone ja robotti – toisistaan erottamattomia 91

Suljettu maailma 94

Luovuuden mahdollisuus, ihmisyyden tuho 95

Muuttuuko robotti, muuttuuko ihminen 100

Uutuuden rakentaminen populaarijulkisuudessa 102

Koneihmeet kansan pariin 104

Sähköaivoista tietokone - käsitteellinen muuntuminen [NYT VERKOSSA] 104

Suomen Kaapelitehdas tietotekniikkaa popularisoimassa 112

Monipuolista markkinointia 112

Yhdessäoloa yrityspelien parissa 116

Tietokone laskee mäkeä 117

Lehdistön vaihteleva kiinnostus 121

Tuloslaskennan visualisointi 127

Me ja muut 128

Uusia koneistoja 131

Kone ei ajattele, se on idiootti 131

Kirjain kirjaimelta, numero numerolta 136

Näyteikkunatietokone 139

Systeemi/360, uuden ajan airut 143

Uutuuden uusintaminen 151

Tietokoneyhteiskuntaa rakentamaan 154

Tarkkaile, tutki ja hallitse 154

Järjestelmäajattelun leviäminen 154

Suunnitelmallisuuden ajan tietotekniikkaa Suomessa 157

Populaarikuvaukset ja tietokoneyhteiskunta 160

Enemmän tietoa 160

Kone kutistuu 163

Tietokone opettaa: "Ajattelette liian kauan." 168

Sinut on rekisteröity 171

Voiko tunteitakin luokitella? 176

Tietotekniikan yleisesittelyt – koneyhteiskunnan kansalaisen koulutusta 181

Tietokoneen kanssa tutuksi 181

Ihmistä nopeampi 186

Tietokonetietoa kaikille 188

Popularisointia saksalaisittain 192

Kriittinen amerikkalainen 194

Popularikirjallisuus osana tietokoneyhteiskuntaa 196

Teknologiat yhdistyvät 197

Inhimillisen tekijän vastaisku 199

Poliittista (tietokone)peliä [NYT VERKOSSA] 199

"Ennustimme eduskunnan..." 199

Tuloksia kymmeneltä 204

...vai ennustimmeko? 207

Vennamo tyrmäÂä tietokoneen 211

Onnistumisesta epäonnistuneeksi – kontekstuaalinen tulkinta 218

Valvova kone valkokankaalla 222

Suljettu systeemi 223

HALin punainen silmä 225

Vanhan ja uuden kohtaaminen 232

Jänis pakenee konetta 235

Kohti henkilökohtaista tietojenkäsittelyä 237

Lopuksi: kesytimme tietokoneen? 241

Julkisuuskausien analyysia 241

Populaarijulkisuuden eri toimijat 247

Monta julkisuustasoa 251

Tietotekniikka kulttuurisena konstruktiona 253

Tietoteknisten uhkakuvien tyypittelyä 258

Tuttu teknologia 261

Viitteet 263

Lähteet 324

Hakemisto 351

Summary 365

Kaikesta vaivannäÂöstä ja monista tarkastuskerroista huolimatta tämäkään tutkimus ei ole virheetön :) Teknisten ja inhimillisten virheiden korjausten lisäksi eteen tulee todennäköisesti tarpeita tarkentaa tutkimustietoa. Yksi syy puutteisiin on nimittäin se, että tietotekniikan historiaa on Suomessa tutkittu vähän. Niinpä uusia asioita ja yksityiskohtia nousee esille oman ja muiden henkilöiden tekemän tutkimustyön edetessä.

Julkaisen verkkosivulla pieniä lisäyksiä ja korjauksia tekstiin, sitä mukaan kuin puutteita tulee esiin. Kyse on lähinnä yksittäisten faktatietojen korjailusta:

• Viitteessä 492 (s. 308) totean, että ajassa elävän Mitä Missä Milloin -kirjasarjan ensimmäinen laajempi tietokoneita käsittelevä artikkeli on ilmestynyt vuoden 1964 kirjassa. Väite pitää paikkansa siinä mielessä, että kyse on ensimmäisestä laajemmasta jo otsikkotasolla nimenomaan tietokoneista kertovasta jutusta. Tietotekniikasta sinänsä kirjoiteltiin Mitä Missä Milloin -teoksissa jo 1950-luvulla. Esimerkiksi Erkki Laurila kirjoitti jo MMM 1953 -kirjassa aiheesta otsikolla "Matematiikkakoneet - ajattelevia koneita?" (s. 277-283). Vuoden 1955 julkaisussa Erkki Rantanen puolestaan kertoi lyhyesti reikäkorttimenetelmästä tilaston apuvälineenä (s. 330). Seppo Harjulehto kirjoitti taasen vuoden 1959 Mitä Missä Milloin -kirjaan otsikolla "Automatio" mm. teollisuusautomaatiosta, tekoaisteista, automatisoiduista toimistoista ja myymälöistä sekä roboteista. Harjulehtohan käsitteli automaatioproblematiikkaa myös esimerkiksi useissa Tekniikan Maailman artikkeleissa, kuten tutkimuksestani käy ilmi.
• Ensimmäisyyden ongelmallisuudet jatkuvat: kirjan sivulla 43 väitän, että ensimmäinen laajempi tieteellinen matematiikkakoneiden toimintaperiaatetta kuvaava artikkeli oli professori Arkhimedes 1/1950 -lehdessä ilmestynyt Erkki Laurilan "Matematiikkakoneista I. Analogiakoneet". Petri Paju on löytänyt kuitenkin konelaskentaan ja matematiikkakoneisiin liittyviä varhaisempia artikkeleita, jotka osoittavat Laurilan ja hänen opettajansa Evert Johannes Nyströmin seuranneen alaa jo paljon aiemminkin. Ks. esim. Erkki Laurila: "Stieltjesplanimetri, suomalainen integroimiskoje." Teknillinen Aikakauslehti 1939; Erkki Laurila: "Mekanisoitu ja sähköistetty matematiikka. Tekniikan ja luonnontieteitten matematiikka uusilla urilla." Teknillinen Aikakauslehti 10/1948.
• Lisää detaljeja. Viitteessä 219 (s. 285) mainitsen lyhyesti robottikoneita vilahdelleen mm. Pekka ja Pätkä -elokuvissa. Lisäyksenä tarkemmat tiedot: filmissä Kiinni on ja pysyy (1955), Pekka ja Pätkä toimivat keksijöinä. Alussa Pätkä esim. rakensi robottia, jolta paloivat "proput" (se kärähti) Pekan yrittäessä kätellä sitä (Kohtauksen huomasi Petri Paju). Ulkomaalaiskuvansa puolesta nykysilmin osin epäilyttävältä vaikuttavassa elokuvassa Pekka ja Pätkä neekereinä (1960) on noin 5 minuutin kohtaus, jossa herrat menevät psykiatri Pujoparran pakeille. Tohtorilla on "älykkyyskone". Testattavat laittavat koneessa olevan letkulla kiinnitetyn suppilon päähänsä ja hetken päästä, "analyysin" jälkeen, tupsahtaa koneen kyljestä looraan reikäkortti, joka kertoo testattavan ammatillisen soveltuvuuden. Kone päÂästelee elektronisia ääniä analyysiä tehdessään. Kun tohtori poistuu paikalta hetkeksi, niin Pekka alkaa pilanpäiten räplätä konetta ja saa masiinan tietenkin vähän sekaisin. Kun tohtori palaa ja analyysi tehdään, neekereiksihän kone arvioi P&P:n soveltuvan parhaiten... (tiedon välitti Petri Kuljuntausta)
• Sivulla 234 kirjoitan Meiltähän tämä käy -elokuvasta (1973) ja vanhasta patruunasta nimeltä Ville Walgren. Oikea nimi on Wille Wållberg. Virhe toistuu hakemistossa.
• Kirjoitan sivulla 60 Eywind Wichmannin numerokoneartikkelista ja tulkinnasta, että elektronikone ei voi saavuttaa edes lattamadon yleisälykkyyttä. Vertaus liittyy ehkä Illinoisin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrian professorin, tohtori Warren S. McCullochin vertauksiin (ks. Strehl 1954, 74-74. Strehlin käÂännöksessä kirjoitetaan lapamadon yleisälykkyydestä).
• Suomen Kaapelitehdasta koskevat ajanmääritykset sivulla 112 ovat vähän epätäsmällisiä. Tarkemmin ilmaistuna: Kaapelitehdas perustettiin 1912 ja Nokia konserni aloitti virallisesti 1.1.1967 (käytännössä tosin jo edellisen vuoden puolimaissa), pari vuotta kestäneiden fuusioneuvottelujen jälkeen. Nokian puuhiomo perustettiin 1860-luvulla ja 1898 Suomen Gummitehdas, joka 1920-luvun vaihteessa hankki energian saantinsa turvaamiseksi ja kilpailulta suojautumiseksi Nokian puuteollisuuden ja Kaapelitehtaan hallinnan. (Ks. tarkemmin esim. Martti Häikiön kirjoittama Nokia Oyj:n historia. Helsinki 2001)
• Ja jälleen yksi esimerkki siitä, miksi sanan "ensimmäinen" käyttö kannattaisi suosiolla unohtaa: sivulla 177 väitän, että "Luultavasti ensimmäiset tietokonetanssit keinahdeltiin perjantaina 22.3.1968 Ylioppilaskuntien liiton Espoon Dipolissa järjestämän kulttuuri- ja taidetapahtuman yhteydessä." Kauko Lehtonen kuitenkin kirjoittaa Uusikaupunki -lehdessä 3.7.2003, että tietokoneistettu parinvalinta toteutettiin myös jo valtavalla Vehmassalmen lavalla Vakka-Suomessa kesällä 1967. Vehmassalmen toiminnanjohtajan "puolikkaana" kesinä 1966-1967 toiminut Lehtonen kertoo seuraavaa: "Koko kaksivuotisen "show-uran" huippukohta oli juhannus -67. Sitä varten oli tehty kampanjasuunnitelma jo aikaisin keväällä. Olin talvella lukenut lehdestä kuinka Amerikassa jossain messuilla oli tehty tietokoneella parinvalintoja. Kun talvinen koulumatkani kulki Turussa Eerikinkatu 2:ssa olleen IBM:n tietokonekeskuksen ohi, syntyi idea parivalinnan toteuttamisesta myös Vehmassalmella. Ajankohta valittiin kesäkuun alkuun sopivasti pohjustamaan juhannusta. Edellisenä lauantaina jokainen sai pääsylipun, johon merkittiin tärkeysjärjestykseen viisi tulevan ystävän ominaisuutta. Viikon aikana vastauslaput tallennettiin tietokoneelle ja kone valitsi pariksi tytön ja pojan, joiden asettama tärkeysjärjestys oli lähinnä toisiaan. Seuraavana lauantaina annettiin kullekin numerolappu rintaan ja jokainen etsi yleisön joukosta itselleen parin, jolla oli sama numero. Toteutettiin "napakymppi" parikymmentä vuotta ennen Salmelaista." (lehtileikkeestä kiitokset Tapio Onnelalle)

• Roope Lipasti: "Historiallisia sähköaivoja." Aboa & Globe lokakuu 2000. Haastattelu.
• Eila Jaakola: "Kun tietokone laski mäkeä." NET. ICL Invia Oyj:n asiakasjulkaisu 4/2000. Haastattelu.
• Pekka Kaarninen: "Sähköaivojen historiaa." Agricolan arvostelupalvelu 15.1.2001. [Lue arvostelu]
• Jere Käpyaho: "Kuin silloin ennen." Mikrobitti 2/2001. Kirja-arvostelu.
• Juha Arrasvuori: "Reikäkortin varjossa." Tietokone 3/2001. Kirja-arvostelu.
• Hannu Kokko: "Sähköaivoseikkailu 2001." Tekniikan Waiheita 19(2001): 1, 49-51. Kirja-arvostelu.
• Henrik Muukkonen: "Rutikuivaa kulttuurihistoriaa." Tietoviikko 27.9.2001. Kirja-arvostelu. Vastineeni julkaistu 18.10.2001.
• Juri Nummelin: "Tietokonekin on teksti." Peili 3/2001, 31. Kirja-arvostelu.

Jaakko Suominen:

Getting familiar with the electric brain, getting to know the computer

The aim of the study is to find out how the information and computing technologies were constructed and culturally shaped in popular discourses, narratives and imagination, how the technology was built in its popularization processes. For this purpose I asked several questions, such as: In which mediums and situations was the technology presented? How were the technology, its users or no-users described, and by whom? What was the relationship between humans and machines or the relationship between professional usage and domestication of computing? How did the narratives, different mediums, narrators and audience interact? What kinds of visions, hopes and fears were connected with the computing technology? What were the roles of the interpreting audience in this regard?

I approach the popularization by using various source materials. I make use of newspaper and popular magazine articles on computing, science fiction literature and movies, movie reviews, commercial films, advertisements, pictures and cartoons. I also use, and compare the former with, oral history information (by computer professionals, some science and technology field journalists and marketing personnel), other publications, archived materials and magazines targeted mostly for computer professionals, user organizations and computer vendors' customers. The sources are not evaluated on the basis of their character as mainly 'fact' or 'fiction'. That would be very difficult, too, because the rhetoric, narratives and plots of presenting machines was very similar to science fiction and other forms used in more fictional popularization. Moreover, the line between more serious interpretations of the future of computing technology and science fiction was wavering.

The sources used in this study were either close to the production of the technological innovations or to their technical usage, or to computing professionals. This follows naturally from the questions and themes discussed.

I make several different case studies concerning the situations and mediums where mainframe computing, information processing, robotics and smaller electronics came into view of the so-called general public. Amongst the themes, I analyze robot narratives and cybernetic discourses in 1950's, textual and visual presentations of the first mainframe computers in Finland in late 1950's and early 1960's, popularization strategies of computer vendors like Finnish IBM and Computer Centre of Finland's Cable Factory (later to be called Nokia Electronics), computerized elections and prognoses from 1966 to 1970, Finnish Tekniikan Maailma's ("Technology's World", a popular technological magazine) computer themes and discourses. I also describe the role of films and popular science literature in constructing computing.

On one side, the study builds up a historical time span, during which computers and computing technologies developed from a new and exciting innovation to a necessary icon, metaphor and metonymy of the modern technologized society as a whole. In 1950's, electronic data processing machines, "electric brains" and robots were interesting wonder machines but not close to everyday life. The machines would replace some human abilities or tasks. The computerized society – with its pros and cons – started to form in Finnish popular discourses and imagination more effectively in mid 1960's. The change can be seen when examining the contents of Tekniikan Maailma. Computer themes, news and articles increased rapidly, and the stories describe the basic character of the new information technology, its possibilities and applications, mostly with regard to ways of controlling the larger technological systems.

As it turned out, there were several key strategies in presenting the computing technology. One typical, more official rhetoric (practised by computer users and vendors) was to emphasize newness and all-time progression. This was described as carefully planned and secure, so the narrative strategy can be called "the rhetoric of the safe change". At the same time there were comments on various suspicions, fears and exaggerations of computing technology.

However, the popularization of computing technology was not simply about the building of the story of technological enlightenment and progression. The popularization process can be seen as a space where different discourses, visions, aims and counter aims collided and interacted. In addition to the more official stories there was plenty of humour, intimidation, and sharp critical narratives. They offered possibilities to examine computing more freely, without being limited by the current technical "reality". The other, not necessary marginal, voices could be found in journalistic interpretations and comments, cartoons, images and movies.

Another theme, which also differed from the presentation of the computerized society as a large and professionally driven system, was the miniaturization and domestication of computing. This amounted to a certain imagined technology, personal, home and micro computing before the actual micro computers, produced by visions of future and by the marketing of new electrical equipment (digital watches, pocket calculators, electric games), household appliances and electronic building kits for hobbyists. The theme was in existence all the time, but it deepened and was strengthened in 1970's.

When exploring popular discourses, one can see how new and old technical and cultural practises are connected. Popular imagination, discourses and presenting strategies and their interpretations construct information technologies just as professionals, engineers, designers, planners and politicians do in their research laboratories, factories, governmental offices and legislation institutions.

Keywords: history of computing, cultural history of technology, popular culture, science fiction, popular technical magazines, main frame computers, image of computing, rhetorical approach, narrative analysis, IBM, Suomen Kaapelitehdas, Nokia, Tekniikan Maailma

[esittely] [sisällys] [hakemisto] [lisäykset, korjaukset] [Arvostelut, haastattelut] [English Summary]

Viimeksi päivitetty:
Latauksia: 12313