| TURUN YLIOPISTO | |
| Historian laitos | |
| SUOMINEN, JAAKKO: | Sähköaivo sinuiksi, tietokone tutuksi Tietotekniikan populaarijulkisuus Suomessa 1950-luvulta 1970-luvulle |
| Lisensiaatintutkimus, 222 s., 34 liites. | |
| Kulttuurihistoria | |
| Tammikuu 2000 | |
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tietotekniikka rakentui ja muovautui suomalaisessa populaarijulkisuudessa. Tietoteknistä populaarijulkisuutta lähestyn tutkimalla sellaisia tilaisuuksia, tekstejä, kuvia, elokuvia ja muita lähteitä, joissa tietokoneet ja niihin vertautuvat laitteet nousivat laajan, ei-ammatillisen yleisön näköpiiriin. Kiinnitän huomiota erityisesti ihmisen ja koneen suhteeseen, tietotekniikan arkipäiväistämiseen, tietoteknisen käsitteistön ja koneiden sovellutuskohteiden kuvauksiin sekä toiveisiin ja uhkakuviin. Analyysin kohteina ovat esimerkiksi 1950-luvun robottiuutisointi, Suomen ensimmäisen varsinaisen tietokoneen, Postisäästöpankin Ensi-koneen käynnistyksen saama huomio 1958, Suomen Kaapelitehtaan toteuttama Ounasvaaran mäkikisan tietokonetuloslaskenta 1962, vaalien tietokone-ennusteet 1966, 1968 ja 1970 sekä populaarijulkisuus laajemmin muun muassa Tekniikan Maailma -lehdessä, tietokirjallisuudessa ja elokuvissa.
Tutkielma tuo esiin kehityskaaren, jonka puitteissa uudesta ja ihmeellisestä teknologisesta innovaatiosta alkoi muodostua koko yhteiskunnan toiminnalle olennainen ja leimaa-antava symboli. Aluksi 1950-luvulla tietojenkäsittelykoneet ja robotit olivat kiinnostavia mutta yleensä kaukaisia ihmekoneita. Ne pystyivät osin korvaamaan ihmisen suorittamia toimintoja. Tieto(kone)yhteiskunta alkoi populaarijulkisuudessa rakentua yhä voimakkaammin 1960-luvun puolivälistä lähtien niin hyvine kuin huonoine seuraamuksineen. Muutos näkyy esimerkiksi tarkasteltaessa populaarin tekniikkalehden, Tekniikan Maailman tietokoneuutisointia, joka lisääntyi rajusti ja sai yhä enemmän tietotekniikan kokonaisvaltaista toiminta-aluetta esittelevän luonteen. Erityisesti tietotekniset valvonta- ja rekisteröintisovellutukset, laitteiden pienentyminen sekä liikenteeseen liittyvät käyttömahdollisuudet nousivat tietotekniikan kulttuurisen rakentamisen peruselementeiksi.
Tietotekninen populaarijulkisuus 1950-luvulta 1970-luvulle ei ollut ainoastaan yhden teknisen menestystarinan rakentamista. Menneisyyden populaarijulkisuus näyttäytyy tilana, jossa erilaiset tiedonjulkistamispyrkimykset ja vastapyrkimykset kohtasivat ja vaikuttivat toisiinsa. Virallisemman, tietokoneita hyödyntävien organisaatioiden konetarinoiden lisäksi populaarijulkisuudessa esiintyivät humoristiset, pelottelevat ja terävän kriittiset puheenvuorot. Niitä löytyi esimerkiksi elokuvista, pilapiirroksista ja pakinoista. Yhden populaarijulkisuuden sijasta voidaankin puhua useista populaarijulkisuuksista, keskenään vuorovaikutuksessa muovautuvista tietoteknisistä tarinankerrontaperinteistä.
Populaarijulkisuuden tutkiminen tuo esiin uusien ja vanhojen toimintatapojen liitoksellisuuden. Uusi tietoteknologinen järjestelmä rakentuu vuorovaikutuksessa olemassa olevien kulttuuristen ja teknologisten käytäntöjen kanssa. Populaarijulkisuudessa rakennetaan ja tuotetaan tietotekniikkaa siinä missä tutkimuslaboratorioissa ja tuotantolaitoksissakin. Tutkimus osoittaa, että nykyisen Internetin aikakauden ja koneretoriikan taustalla ovat pitkälti varhaisemmat tulkinnat tietotekniikan luonteesta ja mahdollisuuksista.
ASIASANAT: tietokoneet, tietotekniikka, popularisointi, historia, Suomi, 1950-luku, 1960-luku, 1970-luku
Sisällys
1. Johdanto: katse kääntyy tietotekniikan historiaan 1
1.1. Onko tietotekniikalla menneisyyttä? 1
1.2. Insinöörihistoriasta kulttuurihistorialliseen näkökulmaan 6
1.3. Populaarijulkisuus tietotekniikan rakentajana tutkimustehtävä ja keskeiset käsitteet 15
1.4. Lähteet ja työn eteneminen 25
2. Uuden teknologian hehku 32
2.1. Tietoteknisen tilan luominen 32
2.1.1. Helmitauluista tietokoneisiin 32
2.1.2. Tietokoneistuva Suomi 36
2.2. "Sähköaivot" kone aistijana ja ajattelijana 44
2.2.1. Millä nimellä konetta pitäisi kutsua 44
2.2.2. Ensi, inhimillinen numeronmurskaaja 50
2.2.3. "Ja Ensi pärisytti magneettirumpuaan!" konekuvan rakentaminen pilapiirroksissa ja pakinoissa 57
2.3. Robotit tulevat 61
2.3.1. Robotin identiteettikriisi 61
2.3.2. Robotin vertauskuvallisuus ja suomalainen konteksti 66
2.4. Uutuuden rakentaminen populaarijulkisuudessa 72
3. Koneihmeet kansan pariin 74
3.1. Sähköaivoista tietokone käsitteellinen muuntuminen 74
3.2. Suomen Kaapelitehdas ja tietotekniikan popularisoiminen 81
3.2.1. Mainontaa ja markkinointia 81
3.2.2. Tietokone laskee mäkeä 83
3.2.3. Tietokonelaskennan aikalaisarviot 88
3.2.4. Tuloslaskennan kuvat ja mielikuvat 92
3.3. Muutoksia tietokoneen käyttöönottojulkisuudessa 95
3.3.1. "Idiootista" näyteikkunatietokoneeseen 95
3.3.2. Systeemi/360, uuden ajan airut 105
3.4. Uutuuden uusintaminen 112
4. Tietokoneyhteiskuntaa rakentamaan 114
4.1. Tarkkaile, tutki ja hallitse 114
4.1.1. Järjestelmäajattelun leviäminen 114
4.1.2. Suunnitelmallisuuden ajan tietotekniikkaa Suomessa 117
4.2. Populaarikuvaukset ja tietokoneyhteiskunta 121
4.2.1. Enemmän tietoa 121
4.2.2. Kone kutistuu 125
4.2.3. Sinut on rekisteröity 130
4.2.4. Voiko tunteitakin luokitella? 134
4.3. Tietotekniikan yleisesittelyt koneyhteiskunnan kansalaisen koulutusta 138
4.3.1. Tietokoneen kanssa tutuksi 138
4.3.2. Tietokonetietoa kaikille 144
4.4. Interteknologisuuden rakentuminen 152
5. Inhimillisen tekijän vastaisku 154
5.1. Poliittista (tietokone)peliä 154
5.1.1. "Ennustimme eduskunnan..." 154
5.1.2. ...vai ennustimmeko? 162
5.1.3. Onnistumisesta epäonnistuneeksi kontekstuaalinen tulkinta 170
5.2. Valvova kone valkokankaalla 174
5.2.1. Suljettu systeemi 174
5.2.2. Vanhan ja uuden maailman kohtaaminen 181
5.3. Kohti henkilökohtaista tietojenkäsittelyä 185
6. Lopuksi: kesytimme tietokoneen? 187
6.1. Muuttuiko mikään julkisuuskausien analyysia 187
6.2. Tietotekniikka kulttuurisena konstruktiona 197
Lähteet 205
LIITE 1. Kuvaliite
LIITE 2. Tekniikan Maailman Tietotekniikkamaininnat 1953-1977
TAULUKOT
Taulukko 1. Tietotekniikan tutkimuksen näkökulmia 14
Taulukko 2. Tekniikan Maailman levikki 1950-luvulta 1970-luvulle 28
Taulukko 3. "Tietokoneista" käytetyt nimitykset ja niiden merkitykset 1950-1960 -luvuilla 80
Taulukko 4. Tekniikan Maailman tietokonejuttujen painopistealueet 1960-luvulta 1970-luvun alkupuolelle 126
Taulukko 5. Tekniikan Maailman tietotekniikkamainintojen määrät aihealueiden mukaan 1960-luvulta 1970-luvun alkupuolelle 126
Taulukko 6. Tietotekniikan popularisoimisen kaudet 1950-luvulta 1970-luvulle 192
Taulukko 7. Tietotekniikan populaarijulkisuudet 1950-luvulta 1970-luvulle 195
KAAVIOT
Kaavio 1. Tietotekninen toiminta- ja mediakenttä Suomessa 1960-luvun alussa 31
Kaavio 2. Tekniikan Maailman tietotekniikkamaininnat 1953-1959 63
Kaavio 3. Tekniikan Maailman tietotekniikkamaininnat 1960-1977 123
KUVALUETTELO
Kansilehden kuvaelementit
Taustalla oleva ympyräobjekti on IBM Systeemi/360 -mainoslehtisestä 1960-luvun lopulta.
Yläreunassa otsikon takana on kappale reikänauhaa, joka on skannattu ja käsitelty teoksen "Hauska on tietää lisää. Miten toimii tietokone. (Helsinki 1976)" nimiölehden kuvaelementistä.
Etualan pilapiirroksen on tehnyt Kari Suomalainen. Arijoutsin (Heikki Marttila) pakinaa "Ensin ensiesiintyminen" varten (HS 19.10.1958).
Kuvat Liitteessä 1
Kuva 1a ja 1b. IBM 650 -tietokonelaitteisto.
Kuva 2. Sivu Postisäätöpankin esitteestä "Tilikirjoista elektroneihin 1887-1958".
Kuva 3. Postisäästöpankin Ensi-koneen (IBM 650) kykyjen esittelyä lokakuussa 1958.
Kuva 4. Olavi Hurmerinnan pilapiirros "TEKNIIKKA AVUKSI".
Kuvat 5a, 5b, 5c. Tekniikan Maailman robottiaiheista kuvitusta 1950-luvulla.
Kuva 6. Suomen Kaapelitehtaan Elektroniikkaosaston "pärstämainontaa 1961.
Kuva 7. Ounasvaaran mäkikisan tuloslaskennan toteuttajat.
Kuva 8. Puolustusvoimain komentaja tutustumassa IBM 1410 -tietokoneeseen 1963.
Kuva 9. IBM Systeemi/360 -mainoskuva vuodelta 1964.
Kuva 10. Tekniikan Maailman artikkeli rikollisten kiinniotosta tietokoneen avulla.
Kuva 11. Toiveiden ja todellisuuden ristiriita tietokoneavusteisessa parinvalinnassa.
Kuva 12. Kuvitteellisen portsaritietokoneen Hölmyn ohjelman suunnittelukaavio.
Kuva 13. "Tietokoneko kaikille" -kirjan kansikuva 1967.
Kuvat 14a ja 14b. Eduskuntavaalien 1966 tietokonekuvaustapoja.
Kuva 14. Eduskuntavaalien 1970 tulosta kommentoiva pilapiirros "Vuosisadan ottelu".
Kuva 15. Tietotekninen käsitteistö ja miniatyrisoituminen Omega-kellomainoksessa.