© Jaakko Suominen (jaakko at tuug dot fi) 2000-2001
1800- 1920 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000
Tälle sivulle olen koonnut Suomen tietotekniikan historiaan liittyviä vuosilukuja ja päivämääriä. Kronologiaa käytettäessä on kuitenkin muistettava, että historia ei etene pelkästään kausalistisesti ja kronologisesti virstanpylväältä toiselle. Ensimmäisyyden ohella huomio on kiinnitettävä myös muihin asioihin. Olenkin koettanut välttää yleistä tietotekniikkakronologioiden esitystapaa, jossa ylikorostetaan ensimmäisten koneiden tai ohjelmistojen roolia. Näitä ei kuitenkaan kokonaan voi unohtaa, ja tämäkin luettelo koostuu kaikesta huolimatta "ensimmäisyyksien" esittelystä.
Jos tiedät joitain keskeisiä luettelosta unohtuneita tapahtumia ja ajankohtia, lähetä palautetta sähköpostitse tai palautelomakkeella.
1900-luvun keskivaiheille eletään "tietoteknistymisen esihistoriaa." 1900-luvun alussa Suomeen tuodaan ensimmäisiä reikäkorttikoneinstallaatioita ja suunnitellaan laskukoneita. Julkisessakin keskustelussa esiintyy myöhemmille ajoille tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Salama-vakuutusyhtiön reikäkorttikoneistosta kirjoitetaan "koneellisena järkenä", jonka toimintaa maallikon on vaikea ymmärtää. Ihmisen aivotoimintaan vertautuvat niin ikään releohjatut automatisoidut puhelinkeskukset, erityisesti 1920-1930-luvuilla. Robotit (tai koneihmiset) esiintyvät joissakin lehtijutuissa esimerkiksi aikakauslehdissä ja radioalan julkaisuissa.
1800-luku |
Elias Lönnrotin kokoamassa Kalevalassa julkaistaan suomalainen kansanrunoelma, jossa Seppo Ilmarinen takoo metallisen neidon puolisokseen, kun oikea vaimo on kuollut. Metallikylkinen kylmä vaimo ei tyydytä Ilmarisen tarpeita eikä kelpaa Väinämöisellekään. Ympäri Suomea levinneet tarinat puolestaan kertovat eteläpohjalaisen kellomestarin Iso-Könnin rakentamasta maanviljelyautomaatista, Könnin kuokkamiehestä. Se kuokki ja työnsi kärryä ja oli niin ihmisenkaltainen, että ohikulkijat tervehtivät sitä. Kuokkamies ei kuitenkaan vastannut, sillä kellomestarikaan ei osannut antaa sille puhetaitoa. Kuokkamies ei myöskään osannut kääntyä peltosaran päässä itsenäisesti, mikä yhden tarinaversion mukaan koitui kellomestarin turmaksi: automaatti kopautti pellon päähän nukahtaneen Iso-Könnin kuoliaaksi. Joissain versioissa kerrotaan, että Könnillä oli useita kuokkamiehiä ja että ne toimivat tuulivoimalla. Erään toisinnon mukaan Kuokkamies hukkui lopulta läheiseen jokeen, kun nukkuva renki ei kääntänyt konetta pellon päässä. Aleksis Kivi viittaa tarinaan Seitsemässä veljeksessä. |
1915 | Tähtitieteilijä, professori K. F. Sundmanin suunnitteleman differentiaalianalysaattorin ranskankielinen kuvaus ja piirustuksen julkaistaan teoksessa Anders Donners Festskrift. Kone, jota ei varojen puutteesta koskaan rakennettu, oli suunniteltu pikkuplaneettojen ratojen laskemista varten. |
Tilastolliseen päätoimistoon (myöh. Tilastokeskus) hankitaan CTR-merkkiset holleriittikoneet (reikäkorttikoneet), jotka toimittaa Systema Oy. Tilastointisovellutukset olivakin tavallisia varhaisista reikäkorttikoneiden käyttötarkoituksista. | |
9.9.1924 | Viipurin Näyttämöllä saa Suomen ensi-iltansa Karel Capekin robottiaiheinen R.U.R. (Rossum's Universal Robots, 1920-1921). Viipurissa sitä esitetään nimellä W.Y.R. Capekin näytelmän jälkeen seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä julkaistaan useita roboteista kertovia tarinoita ja uutisia. | 1925 | Henkivakuutusyhtiö Salamassa on käytössä Bull-reikäkorttikoneisto. |
1.2.1928 | R.U.R. saa ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa Helsingissä. Arvostelut ovat kehuvia. |
1928 tai 1929 | Vakuutusyhtiö Sampo hankkii yhtenä ensimmäisistä organisaatioista Suomessa reikäkorttilaitteistot. Koneet ovat Powers-merkkisiä. |
1931 | Nuoren Voiman Liiton talvipäivillä Helsingissä esitellään "Herra Koneihminen", joka on todennäköisesti Suomen ensimmäinen reletoiminen "robotti". Laitetta esiteltiin myös ainakin talvipäivillä 1932 ja 1934. Herra Koneihminen mm. ohjaili valoja ja mainosti Nuoren Voiman liiton Panu ja Kim -paristoja sekä Kodin Taitosanakirjaa. Tuhannet ihmiset näkevät koneihmisen. Samoihin aikoihin ajattelu ja päättely yhdistetään lehtikirjoittelussa erityisesti välillä reikäkorttikoneisiin ja releohjattuihin automaattisiin puhelinkeskuksiin. |
1936 | O.Y. International Business Machines Corporation of Finland A.B. eli IBM:n Suomen tytäryhtiö perustetaan. |
Toisen maailman sodan jälkeen Suomessa otetaan käyttöön yhä useampia reikäkorttikoneistoja. Maailmalta alkaa kantautua tietoja uusista elektronisista laskulaitteista.
1940-1941 | Kansaneläkelaitos ottaa käyttöön reikäkorttikoneet. Sodan jälkeen pankeista Yhdyspankki ja Postisäästöpankki siirtyvät niin ikään reikäkorttikoneaikaan. |
1944 | Volter Kilpi käyttää tietokone-sanaa postuumisti ilmestyneessä romaanissaan Gulliverin matkat Fantomimian mantereelle (s. 255-256). Sanalla Kilpi viittaa ihmisiä hallitsevaan koneeseen. |
2.11.1946 | Helsingin Sanomat julkaisee yhden ensimmäisistä suomalaisista "elektroniaivoja" käsittelevistä uutisista. Aivokoneet seikkailevat seuraavan parin vuosikymmenen ajan useissa lehtiartikkeleissa pystyen mitä ihmeellisempiin suorituksiin. |
1947-1948 | julkaistaan Outsiderin (Aarne Haapakoski) Atorox-pienoisromaanit. Atorox on metallimies, koneihminen eli robotti, jonka luonteenpiirteitä voidaan muuttaa aivokasetteja vaihtamalla. |
Varsinaisen tietoteknistymisen alkuvuosikymmenellä käsitys koneista on vielä hatara, mutta alkaa vakiintua. Ensimmäiset elektronikoneiden rakennus- ja hankintaprojektit aloitetaan. Samoin yhdistys- ja koulutustoiminnan käynnistäminen, koneiden mahdollisuuksien esittely ja määrittely alkavat.
1950 | Fyysikoiden ja matemaatikkojen Arkhimedes-lehdessä julkaistaan ensimmäiset laajemmat suomalaiset artikkelit elektronikoneista. Erkki Laurila kirjoittaa analogiakoneista ja Eywind Wichmann digitaalikoneista (1951). |
1952 | Suomen IBM perustaa reikäkorttipainon Helsinkiin. |
1953 | Reikäkorttiyhdistys perustetaan reikäkorttikonealan ammattilaisten toimintafoorumiksi. |
1953 | Harrastelija-lehti muuttuu Tekniikan Maailmaksi. Seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä lehti osallistuu keskeisesti tietotekniikankin alueen uutisointiin ja popularisointiin. |
1954 | Rolf Strehlin Aikamme robotit Ilmestyy maassamme O. E. Huhtamon suomentamana. Kyseessä lienee ensimmäinen suomenkielinen laaja populaari esitys elektronikoneiden ja robottien vaikutuksesta modernissa yhteiskunnassa. |
1954 | Matematiikkakonekomitea perustetaan. |
1955 | Suomessa arvioidaan olevan 80 reikäkorttikoneosastoa eri organisaatioissa. Reikäkorttiyhdistys alkaa julkaista Reikäkortti-lehteä. |
1955-1960 | Matematiikkakonekomitean aloitteesta rakennetaan Teknillisessä Korkeakoulussa ESKO-matematiikkakonetta. ESKO on toinen Suomen ensimmäisistä tietokoneista. |
1957 | alkuvuodesta Suomen ensi-iltaan tulee Kielletty planeetta -tieteiselokuva, jossa esiintyy myös Robby-robotti. |
1958 | tammikuussa saa Suomen ensi-iltansa Täydellinen sihteeri -komedia (Desk Set 1957), jossa on eräs varhaisimmista Hollywood-elokuvien tietokonekuvauksista. Emmerac -koneaivo (Emmy) osaa vastata mihin tahansa kysymyksiin ja sen nähdään uhkaavan käyttäjäorganisaationsa työpaikkoja. Loppu on kuitenkin onnellinen: työpaikat lisääntyvät. |
17.10.1958 | Postisäästöpankissa käynnistetään virallisesti Suomen ensimmäinen elektroninen tietojenkäsittelykone. Tämä IBM 650 -koneisto saa lempinimen Ensi. Se on käytössä muutaman vuoden, jonka jälkeen se korvataan uudella IBM-koneella (lempinimi Nero). |
1959 | Suomen ensi-iltansa saa vähälle huomiolle jäävä tieteiselokuva S.O.S. Avaruuslaiva (The Invisible Boy 1957). Filmissä esiintyy Kielletystä planeetasta tuttu Robby-robotti sekä maailmanvalloitusta suunnitteleva jättimäinen tietokone. Suomalaisista elokuvista robottia tai matematiikkakoneita muistuttavia ja parodioivia laitteita näkyy 1950-1960-lukujen taitteessa esim. Pekka ja Pätkä -filmeissä. Suomen IBM:n järjestämille kursseille osallistuu 646 henkeä, seuraavana vuonna jo 1099 (Tietokone 1/1961, 13 ("Koulutustilastoa")). Aivan vuoden lopulla Elannossa otetaan käyttöön IBM 305 Ramac -kone. Tuo "rautainen konttoristi" saa lempinimekseen Äly-Elo. |
14.12.1959 | Suomen Akatemian kielilautakunnan kokouksessa apulaisprofessori Turunen ehdottaa, että elektronisesta tietojenkäsittelykoneesta käytettäisiin lyhyempää nimeä (elektroninen) tietokone. |
Tietokoneista ja tietojenkäsittelystä alkaa tulla koko kulttuurin läpäiseviä hyvinvointi- ja suunnitelmayhteiskunta-ajattelun työkaluja. Kaikki suurimmat organisaatiot tietokoneistuvat ja laajempi koulutustoiminta alkaa. Automaatiokehitys herättää ristiriitaisia tuntemuksia.
1960 | Reikäkorttiyhdistyksen nimi muutetaan Tietokoneyhdistykseksi. Samoin yhdistyksen julkaisu kulkee vastedes nimellä Tietokone. (Ei mitään tekemistä nykyisen Tietokone-lehden kanssa. Keväällä Kansaneläkelaitos ottaa käyttöön laajan IBM 650 -installaation. Koneen kutsumanimeksi tulee nimikilpailun jälkeen Sukkela. Keväällä Suomen Kaapelitehdas perustaa elektroniikkaosaston ja sen yhteyteen laskentakeskuksen. Syksyllä laskentakeskuksen ensimmäiseksi tietokoneeksi tulee englantilainen Elliott 803 A. Se korvataan seuraavana keväänä tehokkaammalla 803 B -mallilla. A-tyyppi siirretään Teknilliseen Korkeakouluun. |
1.12.1960 | Turun Laskukeskuksessa käynnistetään Wenner-Grenin säätiön lahjoituksena saatu Wegematic 1000 -tietokone. |
19.4.1961 | julkaistaan Valtioneuvoston asettaman Tietojenkäsittelykomitean mietintö N:o 1 "Elektronisten tietokoneiden käyttöönotto valtionhallinnon piirissä." |
1961 | loppuvuodesta Kaapelitehtaalle tulee toiseksi tietokoneeksi Siemens 2002, jolla suoritetaan seuraavan vuoden maaliskuussa varsin suomalainen julkinen demonstraatio: tietokone laskee Ounasvaaran mäkikisan tulokset. Tietojenkäsittelytöissä työskentelee noin 1300 henkilöä, varsinaisten tietokoneiden parissa arviolta 300 henkeä. |
1962 | aloitetaan systeeminsuunnittelukurssit. Seuraavana vuonna kurssin keskeiset opettajat perustavat Tietojenkäsittelyneuvonta Oy:n, josta muodostuu alan keskeinen opetus- ja myöhemmin konsulttiyritys useiksi vuosikymmeniksi. |
13.11.1962 | alkaa tietojen syöttäminen tietokonepohjaiseen työeläkerekisteriin. Koneina käytetään Oy Tietokonepalvelu Ab:n IBM 1401 ja 1410 -laitteistoja. |
15.3.1963 | käynnistetään Puolustuslaitoksen ensimmäinen oma tietokone, IBM 1410. |
7.4.1964 | esitellään maailmanlaajuisesti IBM:n uusi "tietokoneperhe" Systeemi/360. Suomessakin järjestelmä saa laajaa julkisuutta. S/360 -malleja tilataan useisiin organisaatioihin. |
1.5.1964 | astuu voimaan laki Valtion tietokonekeskuksesta. |
1964 | Turun Sanomat aloittaa tietokoneladonnan. Tarvittavat tietokonetyöt tehdään aluksi IBM:n Turun laskentakeskuksessa. Oma tietokonekeskus avataan Turun Sanomiin 1966. |
1965 | Tampereen yliopistoon perustetaan tietojenkäsittelyopin professuuri, maamme ensimmäinen. Kesällä 1965 ATK-alalla työskentelee Suomessa noin 3000 henkilöä. Vuosikymmenen loppuun mennessä työntekijämäärä kaksinkertaistuu. Tapiolan yhteiskoulussa perustetaan ATK-kerho, joka on luultavasti ensimmäinen alan harrastuskerho Suomessa. |
1965-1966 | vuodenvaihteessa on Kari Varsilan selvityksen mukaan Suomessa käytössä 84 tietokonetta. Valtaosaa käytetään kaupallis-hallinnolliseen tietojenkäsittelyyn. Koneista suuri osa on sijoitettu Helsingin seudulle. |
21.3.1966 | tietokoneella toteutetaan Risto Sänkiahon suunnittelema eduskuntavaaliprognoosi, joka ennustaa eduskunnan lopullisen paikkajaon varsin tarkasti. |
1967 | julkaistaan Pertti Jotunin ja Juhani Salonojan kirja Tietokoneko kaikille. Teos on ensimmäinen suomalainen laajemmalle yleisölle suunnattu tietokoneita käsittelevä kirja. Se perustuu talvella 1966-1967 lähetettyyn radio-ohjelmasarjaan. |
1968 | alussa tietokoneita on käytössä 155, joista peräti 58 kuuluu IBM Systeemi/360 malliperheeseen. |
1969 | Atk:n kouluopetusta kokeillaan Tapiolan yhteiskoulun yläluokilla Espoossa. |
Elektroniikan ja tietotekniikan miniatyrisoitumisen vuosikymmenellä leviää idea yhä pienemmistä ja arkikäyttöönkin sopivista tietokoneista. Samaan aikaan keskustietokoneiden valvontaan ja rekisteröintiin liittyvät uhkatekijät nousevat yhä laajemmin esille.
16.3.1970 | eduskuntavaalien tietokoneprognoosi epäonnistuu pahasti SMP:n huiman kannatuksen nousun ja ohjelmointivirheen takia. Tiedotusvälineissä ryöpytetään prognoosin tekijöitä. |
1970 |
ATK-instituutin kannatusyhdistys perustetaan.
|
1970-1971 | korkeakoulujen yhteiskäyttöön saadaan Sitran rahoituksella "suurtietokone", Univac 1108. |
1971 | keväällä Suomessa on 210 suurempaa tietokonetta ja arvioilta 700-800 minitietokonetta. Tietokonealalla työskentelee noin 7200 henkeä. |
1972 | perustetaan Raahen tietokoneoppilaitos kouluttamaan alalle insinöörejä ja teknikoita. |
1973 | ensimmäiset mikroprosessorit, tyypiltään Intel 8008, tuodaan Suomeen. |
1975 | varsinaisissa ATK-töissä työskentelee Suomessa noin 10500 henkilöä. |
1977 | suomalainen mikrorakennussarja Telmac tulee myyntiin. |
1977 | elektroniikka-alan lehtikustantaja Tecnopress perustetaan. Eräiden arvioiden mukaan Suomessa on 5350 tietokonetta. |
1979 |
Mikrotietotekniikka leviää yhä laajemmalle työpaikoilla ja kotona harrastuskäytössä. Tietojenkäsittelyn ja tietokoneiden sijasta aletaan puhua laajemmin tietotekniikasta. Nuorten (poikien) liiallinen tietokoneinnostus puhuttaa useaan otteeseen. Koulutustoiminta laajenee käsittämään 1970-luvun innovaation, peruskoululaitoksen. Tietokonealan harrastelehdillä on tärkeä merkitys uuden "mikrokulttuurin" määrittelyssä. Vuosikymmenen puolimaissa tieto- tai informaatioyhteiskuntakeskustelu kokee suomalaisittain ensimmäisen voimakkaamman tulemisensa.
1980 | tietokoneiden määrän arvellaan liikkuvan Suomessa 12 700 tietämillä. Uusi Suomi julkaisee talousosiossaan ATK-teemakokonaisuuden. |
29.9.1981 | Nokian Mikromikko I esitellään Mikonpäivänä. |
1982 | Commodore Vic-20, ensimmäinen todella edullinen
kotimikro tulee Suomen markkinoille ja osoittautuu
myyntimenestykseksi.
|
18.1.1983 | IBM PC:n (julkistettu 1981) myynti alkaa Suomessa. |
1983 | Tammikuussa ilmestyy ensimmäinen numero Tietoviikko-uutislehteä. Aluksi lehti ilmestyy joka toinen viikko, syksystä 1984 alkaen joka viikko. Lehden takana oli syksyllä 1983, Tietotekniikan liiton ja Insinöörilehdet Oy:n toimesta, perustettu Tietoviikko Ky. Syksyllä 1983 em. yhtiö aloittaa Mikro-lehden julkaisemisen. Lehden nimi muuttuu syksyllä 1987 MikroPC:ksi. Suomessakin esitetään ja kohutaan War Games -elokuvasta (1983), jonka päähenkilö, nuori tietokoneharrastaja, murtautuu Yhdysvaltain armeijan tietokoneeseen ja on sytyttää ydinsodan. Katso-lehti alkaa julkaista videopeliuutisia ja myöhemmin (keväällä 1984) videoliitettä, jossa käsitellään videoita, videopelejä ja mikrotietotekniikan harrastekäyttöä. Tekniikan Maailmassa julkaistaan ensimmäinen mikrotietokoneiden erikoisliite. Suomessa on noin 25 000 mikrotietokonetta (Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 teoksen mukaan). Tietokonepelien tärkeä maahantuoja, turkulainen Toptronics perustetaan. |
10.1.1984 | esitetään Suomessa Ritari Ässä -televisiosarjan pilottijakso. Koulunpihoilla kohistaan sarjasta ja tietokoneistetusta puhuvasta ihmeauto KITT:istä. Jotkut vanhemmat, opettajat ja Yleisradion ohjelmaneuvosto ovat huolissaan sarjan väkivaltaisuudesta. Samoihin aikoihin ohjelmistossa on myös toinen katsottu - ja parjattu - tietokoneaiheinen televisiosarja, Tietokonejengi. Ritari Ässä on sen sijaan Suomessa ohjelmistossa kevääseen 1987 asti. |
1984 | on mikrotietokoneiden kotikäytön läpimurtovuosi. Suomen markkinoilla on useita halpoja mikroja. Etenkin joulumyynti on keskeistä mikrojen yleistymisessä. Commodore 64 kaappaa Vic-20:ltä paikan Suomen kotimikrojen kuninkaana. |
1984 | populaarit mikrotietokonelehdet, Tecnopressin (myöh. Helsinki Media erikoislehdet) MikroBitti ja A-lehtien Printti aloittavat. |
1984 | FUNET perustetaan. |
1985 | helmikuussa eduskunnassa tehdään kysely Raid Over Moscow -pelin
Neuvostoliitto-vastaisuudesta. Iltalehti (22.2.1985) otsikoi tapauksen seuraavasti:
"Hyökkäys Moskovaan. Videopeli kauhistutti kansanedustajan". Peliä käsitellään myös televisio-ohjelmissa.
|
1986 | Ennusteiden vastaisesti teknisesti vanhentunut Commodore 64 vahvistaa asemiaan Suomen tärkeimpänä kotimikrona. Commodoren Amiga 1000 esitellään syksyllä. Sinclair Spectrumin maahantuonti loppuu.
|
1987 | Commodore-käyttäjien erikoislehti C=lehti perustetaan. Amiga 500, Commodore lipunkantaja 32/16-bittisten konemerkkien saralla tulee syksyllä Suomen markkinoille. |
1988 | Amiga 500, Atari ST ja PC-kloonit myyvät odotettua heikommin ja Commodore 64 säilyttää paikkansa tärkeimpänä kotimikrona. 16-bittisten kotimikrojen ohjelmistotuotanto kasvaa hitaasti. Tietokonepelimarkkinoiden vuoden yllätys on venäläisen Aleksei Paitnovin Tetris. Kotimikroilijoitakin vaivaavat tietokonevirus-epidemiat herättävät ensimmäisen kerran laajaa kohua. Desktop Publishing -ilmiön on rantautumassa Suomeen: Tietosanoma Oy julkaisee aihetta käsittelevän käyttäjän oppaan, joka perustuu vuotta aiemmin julkaistuun saksankieliseen teokseen. Kirjassa on myös ilmoituksia ja palveluhakemisto. |
1989 |
Vuodenvaihteessa 1988-1989 Suomi liittyy FUNETin välityksellä
ja pohjoismaiden yhteisen NORDunet-tutkimusverkon kautta
Internetiin (Arpanetiin).
|
Vuosikymmenen alkupuolella PC-tietokoneiden asema vakiintuu. Iskusanoja ovat multimedia ja interaktiivisuus, myöhemmin tietoverkot ja Internet. Vuosikymmenen loppua kohden tietokonepelit alkavat saada hyväksytyn aseman kulttuurimuotona. Perinteiset tiedotusvälineet joutuvat vastaamaan verkkomedian haasteeseen. Tietoyhteiskunta tulee (taas) käsitteenä muotiin muun muassa alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten strategioiden kautta.
1990 | PCI-Data, Commodore-koneiden virallinen maahantuoja joutuu talousvaikeuksien takia selvitystilaan. |
1991 | "Suuri lama" alkaa.
IBM ja muut perinteiset
konevalmistajat ja ohjelmistotalot kärsivät tuntuvia tappioita.
|
1992 | Commodore-erikoisjulkaisu C=lehti lopetetaan keväällä ja Pelit-lehti perustetaan.
Windows alkaa ohittaa suosiossa DOSin merkkipohjaisen liittymän PC-koneiden
käyttöliittymänä. Microsoft vahvistaa asemiaan graafisten käyttöliittymien markkinavaltiaana, kun Windowsin 3.1-versio julkaistaan.
|
1993 | PC-koneet nousevat hallitsevaksi kotimikrotyypiksi.
|
1994 |
Commodore-yhtiöt ajautuvat loppukeväästä selvitystilaan. PC vahvistaa edelleen asemiaan Suomen tärkeimpänä kotimikrona. CD-ROM-tallennusformaatti tekee vuoden aikana lopullisen läpimurtonsa ohjelmistomarkkinoilla. Tietoverkkojen ja Internetin kasvu lähtee huimaan nousuun.
|
1996 | loppukesästä ja syksyllä Suomessa kohistaan Johan Helsingiuksen anonyymipalvelimesta ja siitä, että palvelinta olisi käytetty lapsipornon välitykseen. Luultavasti täysin tuulesta temmatun väitteen esitti brittiläinen Observer-lehti. |
1997 | keväällä Internet-ohjeiden perusteella kootut pikkupoikien pommit räjähtelevät lähiöissä ja vielä voimakkaammin lehtien palstoilla. |
20.10.1999 | Data Fellowsin (aka F-Secure) osakeanti synnyttää ensimmäiset informaatioteknologia-alan "leipäjonot". Talvella 1999-2000 jonotetetaan myös mm. Baswaren, Interaktiivisen Sataman (Satama Interactive) ja Saunalahden osakkeita, jotka osoittautuvat suhdanneherkiksi ja kurssikehitykseltään sahaaviksi. |
"Tietotekniikka-ala" muuttuu yhä voimakkaammin "IT-klusteriksi" tai "ICT-sektoriksi". Viime vuosikymmenellä alkanut sähköisen kaupankäynnin ja langattomuuden, e-commercen ja mobiilipalveluiden retoriikka saa yhä moninaisempia ja vaikuttavampia muotoja -- kunnes se korvautuu uudella teknohuuman aiheella. IT-alan yrityksiä kuolee ja syntyy.
2001 |
Linus Torvalds kohoaa ja kohotetaan yhä korkeammalle jalustalle useissa elämäkerta-
ja omaelämäkertateoksissa.
|
2002 |
Sonera-kirja toimii esimerkkinä Internet-julkaisemisen ja mediakohun suhteesta. Myyrmannin kauppakeskuksen tuhoisasta pommiräjähdyksestä tulee myös Internet-kohun aihe. Räjäyttäjä on keskustellut kemiasta ja räjähteistä Internetin keskustelupalstoilla. |