Jaakko Suominen (jaakko.suominen@utu.fi) 2002-2003
Ei ole yhtä mallia, jonka mukaan yksittäisiä WWW-sivuja tai kokonaisia sivustoja voisi laatia. Esittelen tässä kuitenkin muutamia pääsääntöjä, joita yritän itse noudattaa sivuja suunnitellessani. Olen jakanut säännöt karkeasti kahtia, tekniseen ja kulttuuriseen toimivuuteen. Itse asiassa kaikki säännöt ovat kulttuurisia, mutta jotkut ovat luonteeltaan yksinkertaisempia ja selkeämpiä sekä vahvemmin sidoksissa käytettäviin laitteistoihin ja ohjelmistoihin. Näitä yksinkertaisempia ohjeita kutsun teknisiksi. Kulttuurinen toimivuus on taas ilmiönä monimutkaisempi ja ristiriitaisempi.
Tietokoneiden käyttö on monesti odottamista. Ihmisten kyky odottamiseen on kuitenkin rajallinen. Jos yhdellä WWW-sivulla on paljon suuria kuvia tai satoja sivuja tekstiä, samoilija kyllästyy odotteluun – varsinkin jos hänellä on hitaampi Internet-yhteys. Vaikka ongelma on osittain ratkennut nopeampien tietokoneiden ja verkkoyhteyksien myötä, se on tullut uudelleen esiin esimerkiksi langattoman käytön kautta. Pyri siis tiivistämään ja optimoimaan sisältöä.
Testaa sivustoja eri koneissa (Mac, PC) ja eri selainohjelmilla (Explorer, Netscape, Opera jne. eri versiot). Kaikilla ei ole käytössä samanlaista laiteympäristöä kuin sinulla, ja html (hypertext markup language tai xml, extended markup language) on luonteeltaan sivun rakenteen kuvauskieli ei ulkoasun kuvauskieli. Siinä ei siis määritellä absoluuttisesti, miltä sivun pitäisi näyttää, vaan ainoastaan, mitä elementtejä sivulle tulee.
Todennäköistä on, että mitä monimutkaisempia rakenteita käytät sitä useammassa tapauksessa sivu ei toimi kaikilla. Monimutkaisuus lisää myös virheiden teon mahdollisuuksia. Yksinkertaisuus on siis usein valttia! Mieti myös onko tarpeen, että tekemäsi sivusto toimii tekstiselaimilla, kännyköiden tai kämmyköiden näytöllä. Pyri käyttämään kuvauskieltä kielioppisääntöjä (määrityksiä) noudattaen.
Sivuilla samoilija ei liene tyytyväinen, jos sivun ylä- tai alareunassa lukee: "Uutisia. Päivitetty 1.4.1996" – ellei kyse ole historiallisesta uutisarkistost. Vielä pahempaa on, jos mitään päivämäärää ei löydy, ja selailija tajuaa korkeintaan vahingossa lukevansa vuosia vanhaa informaatiota. Huolehdi siitä, että sivuston sisältö pysyy ajankohtaisena ja että päivityspäivämäärät tulevat selkeästi esiin. Poista tai siirrä arkistoon vanhentuneet sivut. Jos ajan tasalla pitäminen tuntuu vaivalloiselta, sivuja tai aineistoa on todennäköisesti liikaa. On myös kohteliasta kertoa jo etusivulla, mitä uutta tai ajankohtaista sivuilla kerrotaan. Ajan tasalla pitäminen tarkoittaa lisäksi sitä, että tarkastat säännöllisesti sivujen ja linkkiviitteiden toimivuuden! Sivut muuttavat paikkaa tai häviävät verkosta.
Laita vähintään yhteystiedot (sekä sähköposti että puhelinnumerot ja osoitetiedot) selkeästi esille. Selailija haluaa usein lähestyä sivujen tekijää tai organisaatiota, josta sivut kertovat. Monet hakevat verkosta nimenomaan yhteystietoja. Jotkut haluavat lähettää jopa palautetta sivuista. Osoita selkeästi, mitkä yhteystiedot viittaavat sivun tekijään, mitkä sisällöstä vastaavaan tahoon. Yhteystietojasi verkkoon läiskiessä muista kuitenkin haittapuolet: omien yksityisosoitteiden ilmoittaminen ei välttämättä ole järkevää. Näitä tietoja voidaan käyttää ikäviinkin tarkoituksiin. Samaten on todennäköistä, että mitä useammin sähköpostiosoitteesi verkosta löytyy sitä enemmän saat roskapostia, mainoskirjeitä, viruksia jne.
Tietotekniikan ja ohjelmistojen käytettävyyttä (usability) ja käyttöliittymiä on tutkittu valtavasti. On myös tutkittu, miten kuvia ja tekstejä kannattaa verkkosivuille sijoittaa. Samaten viestintätieteissä on tutkittu ilmaisun selkeyttä ja sanoman perille menoa. En lähde tässä erittelemään tutkimusta enkä yksinkertaisten tulkintojen ongelmallisuutta. Listaan ainoastaan muutamia itsestään selvyyksiltäkin tuntuvia käytännön huomioita, joiden avulla WWW-sivusta tulee kulttuurisesti laajemmin ymmärrettäviä ja hyväksyttyjä.
Aina, kun tekee WWW-sivustojakin, kannattaa miettiä kysymystä "miksi" – miksi sivustoja teet. Mitä niiden avulla tavoitellaan? Mieti myös, kenelle sivut on tarkoitettu (yksi tai useampia kohderyhmiä, yksi tai useampia käyttötarkoituksia). Mieti, kannattaako tehdä sellaisia sivustoja, jotka eivät mitenkään eroa Internetin sivujen massasta – ainakaan edukseen. Onko sinulla persoonallinen idea ja toteutustapa ja sisältöä, josta mahdollisesti joku muukin olisi kiinnostunut?
Ei kuitenkaan kannata heittäytyä ylikriittiseksi. Sivuja voi tehdä myös itseään varten, itseilmaisun kanavaksi – tai kurssiharjoitukseksi. Jokainen sivu on omalla tavallaan ainutkertainen, vaikka muistuttaisi satoja muita.
Hyvä sivusto voi olla älyllisesti tai emotionaalisesti stimuloiva. Yleisesti kuitenkin tuntuu siltä, että kirjavuus, sekavuus tai vaikkapa vilkkuvat animaatiot eivät ole sellaisia, että ne pitemmän päälle jaksaisivat kiinnostaa. Jos sivuilla on liikaa aistiärsykkeitä, selailija ärsyyntyy eikä pysty keskittymään niihin asioihin, joihin haluaisi keskittyä tai joihin sinä haluaisit hänen keskittyvän.
Hyvä sivu on looginen sekä tekstisisällön, hypertekstin että graafisen ilmeen osalta. Linkit ja sivut itsessään on nimetty täsmällisesti, ulkoasu ja navigointijärjestelmä on johdonmukainen: sivuilla on yhtenäinen ilme. Linkkinimet voivat sisältää myös selityksen kohteesta, johon johtavat.
Ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä lisäävät myös opasteet ja selitykset aina selkeistä kuvateksteistä ja väliotsikoista lähtien. Sivuja samoilijaa auttavat myös erilaiset hakumahdollisuudet, sisältökartat sekä aakkostetut sisällysluettelot.
Pyri myös siihen, että tärkein asia mahtuu – ja ilmestyy välittömästi – tietokoneen ruudulle ilman etsimistä, valikoiden läpikäyntiä tai vierittämistä. Sisällöttömät otsikko- ja koristesivut ovat turhia! Älä laita kuitenkaan liikaa tavaraa yhdelle sivulle vaan jaa kokonaisuus järkevästi osiin.
Hyvä nyrkkisääntö on myös se, että käyttäjän on löydettävä haluamansa aineisto viimeistään kolmen hiirenklikkauksen jälkeen.
Yritä välttää moraalisääntöjen ja lakien rikkomista – ellet halua normeja tarkoituksella rikkoa. Ja ennen kaikkea: kunnioita toisia ihmisiä, toisten sivujen tekijöitä, omien sivujesi yleisöä sekä niitä, joista mahdollisesti sivuillasi kerrot. Mainitse lähteesi ja aineiston alkuperä!
Edellä esitettyjä ohjeita voi tietenkin venyttää tai tarkoituksella rikkoa, jos WWW-sivujen tarkoitus tai käytön luonne on "normaalista" poikkeavaa. Edellä esitetyt ohjeet antavat vain tietynlaisen, varsin keskimääräisen kuvan sivustojen mahdollisuuksista, tarkoituksesta sekä tuottajasta ja kohdeyleisöstä: ohjeiden konstruoima selailija on henkilö, joka hakee kenties tiettyä informaatiota, haluaa silmäillä ja löytää etsimänsä, tärkeimmät asiat nopeasti ja häiriintymättä. Pitäisikö siis vaikkapa taideproduktioiksi tehdyt tai vaikkapa vanhuksille suunnatut sivustot laatia näiden ohjeiden mukaan? Ei todellakaan.
