Yleistä

Kurssin tarkoituksena on johdattaa opiskelija tietotekniikan historian äärelle ja esitellä teknologian historian erilaisia tutkimus- ja käsittelynäkökulmia. Kurssilla ei esitetä tietotekniikan historiaa kronologisena jatkumona tai yhtenä suurena kertomuksena vaan avataan muutamia keskeisiä aihepiirejä ja aihealueita. Pääpaino on kulttuuri- ja mediahistoriallisissa lähestymistavoissa.

Kurssi soveltuu erityisesti perustutkintoa suorittaville mutta myös jatko-opiskelijoille. Aihepiirin aikaisempaa tuntemusta ei tarvita. Osa kurssimateriaalista - verkossa ja paperilla - on englannin- ja ruotsinkielistä.

Laajuus ja suoritustavat

1 ov
Tutustuminen verkkoaineistoon, joka perustuu vuosi sitten pidetyn kurssin luento-osuuteen (ks. lopussa oleva alustava luentorunko)
Saadakseen arvosanan opiskelija kirjoittaa esseen, joka perustuu verkkoaineistoon ja sitä tukevaan 6 tutkimusartikkelin lukupakettiin. Artikkelit tukevat verkkotunneilla esitettyjä teemoja ja käyvät läpi myös sellaisia aihepiirejä, jotka verkkoaineistossa jäävät vähemmälle huomiolle. Artikkeleissa käsitellään muun muassa tietoteknisen muotoilun historiaa, Internetiä, teknologiaretoriikkaa ja sukupuolijärjestelmiä. Artikkelit ovat etupäässä englannin- ja suomenkielisiä. Mahdollisen esseesuorituksen pituus on noin 6-10 sivua.

2 ov
Muuten sama kuin edellä, mutta luentojen ja artikkelien lisäksi tentitään teos Jaakko Suominen: Sähköaivo sinuiksi, tietokone tutuksi. Tietotekniikan kulttuurihistoriaa. Jyväskylä yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 67. Jyväskylä 2000. 368 s. (Verkko-opinnoissa ei mielellään tenttiä)

Tentin voi korvata esseellä, jonka teossa on mahdollista - ja suotavaa - käyttää myös muuta kirjallisuutta. Esseesuorituksen pituuden tulee olla 12-20 sivua.

3 ov
Muuten sama kuin edellä, mutta opiskelija tenttii muuta sovittavaa kirjallisuutta tai laatii laajemman esseen (20-30 sivua).

Huom! Esseet on palautettava 20.12. mennessä. Tulokset tulevat tammikuun puolivälissä.

Korvaavuudet

Opiskelijamäärä ja ilmoittautuminen

Opiskelijoiden minimimäärä on 20. Selkeää ylärajaa ei ole.

Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen pääaineopiskelijat ja digitaalisen kulttuurin sivuaineopiskelijat ilmoittautuvat suoraan kurssin opettajalle. Muut ilmoittautuvat kurssille Torus-verkoston kautta.

Arvostelu

Aikataulu

Alustava luentorunko

1. Tietoteknisiä historiakäsityksiä ja historian kirjoittajia
   • Alan ammattilaisten historiakäsitykset ja historian esittämisen tavat
   • Journalistinen historiankirjoitus
   • Teknologian sosiaalinen konstruktio
   • Kulttuurihistoriallinen tutkimus
   • Kuka kirjoittaa, miten lähteitä käytetään, mitä jää tai jätetään ulkopuolelle
   • Tietotekniikan historia, vain miesten historiaa?
2. Tietokoneet ja tietojenkäsittely ennen tietokoneita
   • Helmitauluista mekaanisiin laskukoneisiin
   • Charles Babbage, myyttinen keksijä, modernin tietokoneen "isä"?
   • Hollerith, tilastoinnin tarve ja reikäkorttimenetelmien kehitys
   • Clearing House -järjestelmä, pankkitoiminta ja inhimillinen tietojenkäsittely
   • Inhimilliset computerit tieteellisessä laskennassa
   • "Erilaiset tietokoneet"
3. Robotit tulevat
   • Robottifiktio (koneihmistarinat ja myytit, Capekin R.U.R. ja sen leviäminen maailmalla)
   • Robottitarinoiden suomalaiset toisinnot ja variaatiot (lehtijutut, tieteiskirjallisuus, näytelmät, elokuvat jne)
   • Kyberneettinen teoria, kyborgit
   • Elektronikoneiden inhimillistäminen ja nimitykset 1940-1950-luvuilla
   • Automaatioproblematiikka: korvaako kone ihmisen?
4. Miksi Nokia?
   • Nokialaisten yritysten synty ja linkittyminen toisiinsa
   • Nokian elektroniikkateollisuuden alku
   • Kansallisuus ja kansainvälisyys Nokian toimintastrategioissa
   • Matkapuhelintoiminta, suhde Saloraan
   • Vertailu muihin nykyisiin IT-alan pitkäaikaisiin vaikuttajafirmoihin
   • Mistä Nokian historia, kenen historiaa se on
   • Nokialaisuus vuosituhannen vaihteen ilmiönä
5. Hakkerismi tietojenkäsittelyutopioiden ja uhkakuvien polttopisteessä
   • Amerikkalaiset 1960-1970-lukulaiset hakkeri-idealismit
   • 1980-luvun mediahakkerismi ja sen tulkinnat Suomessa
   • Hakkerifiktiot ja niiden aikalaistulkinta
   • Suomalaisia hakkeritapauksia ja niiden uutisointitapoja
   • Mediapaniikit ja mediakulttuuri
   • Hakkerin ideaalityyppi
6. Digitaalinen pelaaminen osana tietotekniikan historiaa
   • Mitä on elektroninen tai digitaalinen pelaaminen
   • Miniatyyriesineet, optiset lelut ja peliautomaatit - pelaamisen arkeologiaa (esittelyssä myös media-arkeologinen tutkimusperinne)
   • 1950-1960 -lukujen yritys- ja sotapelit tietokonepeleinä
   • Varhaiset tietokonepelit ja näyttötekniikan kehittely
   • Aktiivisempaa televisionkatselua? Tv-pelien ja videopelien esittely
   • Elektroniikkapelit ja miniatyyritekniikoiden muutoksia
   • Mikrotietokoneet: huvi- ja hyötykäytön suhde
   • Miten peleistä kerrotaan? Pelijournalismin luonne

Artikkelipaketti

1. Friedrich Kittler: "Kommunikaatiomedioiden historia." Teoksessa Sähköiho. Toim. Erkki Huhtamo ja Martti Lahti. Vastapaino: Tampere 1995.
2. Simon Penny: "2000 vuotta virtuaalitodellisuutta." Teoksessa Virtuaalisuuden arkeologia. Virtuaalimatkailijan uusi käsikirja. Toim. Erkki Huhtamo. Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta: Rovaniemi 1995.
3. Martin Campbell-Kelly & William Aspray: "From the World Brain to the World Wide Web." Teoksessa Computer. A History of the Information Machine. BasicBooks, Harper Collins: New York 1996.
4. Jennifer S. Light: "When Computers Were Women." Technology and Culture 40(1999): 2, 455-483.
5. Marja Vehviläinen: ""Maailmoista ilman naisia" tietotekniikan sukupuolieroihin." Teoksessa Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Toim. Merja Kinnunen ja Päivi Korvajärvi. Vastapaino: Tampere 1996.
6. Paul Atkinson: "The (In)Difference Engine. Explaining the Disappearance of Diversity in the Design of the Personal Computer." Journal of Design History 1x(2000): 1, 59-72.

Etäopiskelijoiden on tutustuttava lisäksi myös jokaisen luennon sivun yhteydessä mainittavaan pohjalukemistoon, joka käsittelee samoja teemoja kuin luentokin. Muillekin tutustuminen on suositeltavaa.

Esseeohjeita

• Mikä on essee

Esseeaiheita

Voit valita esseeaiheesi seuraavista ehdotuksista. Otsikoi ja rajaa esseesi tarkemmin itse. Sovi aiheesta tarkemmin kurssin opettajan kanssa.

• Valitse yksittäinen tietotekninen innovaatio (esim. laite tai ohjelma) ja tarkastele sitä historiallisesti eri näkökulmista (sisäpiirihistoria, vastakulttuurinen tulkinta, kulttuurihistoriallinen tulkinta). Voit valita pari näkökulmaa, ei kaikkia.
• Tutustu johonkin paikalliseen tietotekniseen ilmiöön. Tee esim. henkilöhaastattelu ja suhteuta haastateltavan kokemuksia kirjallisuuteen: miten oma kotikaupunkisi, joku tietty yritys, organisaatio tai vaikkapa oma oppilaitoksesi tietoteknistyi? Millaisiin tarpeisiin tietotekniikalla pyrittiin vastaamaan? Millaisia muutoksia tietotekniikan käytössä on tapahtunut? Mistä muutokset ovat johtuneet?
• Selitä historiallisen tarkastelun kautta, miksi tietotekniikka on määrittynyt voimakkaasti miehiseksi toiminnan alueeksi
• Pohdi omaa "tietotekniikkahistoriaasi" tai "elämäkertaasi" suhteessa yleisempään tietotekniikan historiaan ja kulttuuriin (Esimerkki laitekeskeisestä tietokone-elämäkerrasta)
• Millainen on ollut ihmisen ja (tieto)koneen suhde eri aikoina?
• Millaisia uhkakuvia tietotekniikkaan on liittynyt?
• Millaisia toiveita tietotekniikkaan on liittynyt?
• Millainen on ollut pelaamisen ja viihteen merkitys tietotekniikan historiassa?

Kurssin opettajan yhteystiedot