Jaakko Suominen, Digitaalinen kulttuuri
Digitaalisen kulttuurin proseminaari

Tutkimuskohteen rajaus

Ei ole aivan harvinaista, että tutkija on kiinnostunut monesta asiasta. Joskus hän pyrkii jopa maailmoja syleilevään kaiken tutkimiseen ja selittämiseen tietyn teeman puitteissa. Käytännössä kaiken selittäminen on mahdotonta. Tutkimusaihetta on rajattava.

Rajaus tarkoittaa tutkimuksen aihepiirin täsmentämistä ja supistamista mielekkääksi sekä hallittavaksi alueeksi. Tutkija rajaa tutkimuskohteensa, jotta aihetta olisi helpompi tai ylipäätään mahdollista tutkia. Rajauksen taustalla on esimerkiksi "työekonomisia" syitä. Aineisto ja kohde ovat oltava käsiteltävissä käytössä olevin resurssein (yleensä oma työaika) ja määritellyn aikataulun puitteissa.

Toisaalta rajaus tehdään, jotta tutkimuskohteesta voidaan ylipäätään tehdä päätelmiä. Tutkija rajaa, millaisiin kysymyksiin ja millä edellytyksillä hän voi antaa vastauksia ja mihin hän taas ei pysty tai halua tutkimuksellaan vastata. Rajauskyky osoittaa niin ikään tutkimuksellista kypsyyttä ja kurinalaisuutta tiettyyn rajaan (!) asti. Rajaus antaa tutkijalle varmuutta.

Rajaus mahdollistaa menemisen pidemmälle ja syvemmälle analyysissä. Tutkija ei raapaise vain pintaa tai roiski tulkintojaan sinne tänne.

Rajaaminen käytännössä

Rajaus voidaan tehdä esimerkiksi alueellisesti (maantieteellisesti esim. Pori), sosiaalisesti (12-13 -vuotiaat pojat), ajallisesti (1980-luvulta 1990-luvulle) ja/tai aihealueen mukaan (sähköpostikommunikaatio), ja rajattava sektori, tutkimuksen fokus on suurempi tai pienempi tutkielman laajuudesta riippuen.

Rajaus on pystyttävä perustelemaan tutkielmassa. On valittava jollain kriteereillä selkeästi erottuva ajanjakso tietystä alkupisteestä loppupisteeseen (esim. toinen maailmansota) tai selkeästi erottuva ryhmä (50-60 -vuotiaat porilaiset sairaanhoitajat). Käytännössä rajaaminen ei ole aivan näin yksinkertaista, ja tutkijan on tiedostettava, että rajanvedot ovat osittain keinotekoisia, vaikka tutkimuksen teon kannalta yleensä välttämättömiä. Tutkielmassa onkin tuotava esiin myös rajaukseen liittyviä ongelmia. Tutkijan on muistettava, että aiheenvalinta ja rajaus ovat aina eettisiä ja poliittisia valintoja. Tutkija päättää, mitä tutkitaan ja mitä jätetään tutkimatta.

Rajaus on usein yhteydessä eron käsitteeseen. Tutkija tutkii nimenomaan tiettyjen asioiden välisiä suhteita niiden erojen ja yhtäläisyyksien kautta. Tavoitteena on esimerkiksi ilmiön monisyisyyden osoittaminen. Ero on sukua muutoksen käsitteelle erityisesti historiallisissa töissä (historia on muutosta tutkiva tiede): tutkija selvittää, miten tutkimuksen kohdeilmiö muuttuu tietyn aikajakson kuluessa ja pohtii, mitkä tekijät vaikuttavat muutokseen.

Toisaalta ero voi kytkeytyä ilmiöiden keskinäiseen vertailuun. Miten esimerkiksi 12-vuotiaiden poikien tai tyttöjen tekstiviestintä eroaa toisistaan tai 18-vuotiaiden tekstiviestinnästä ja mitkä tekijät selittävät eroa? Toisaalta on otettava erojen lisäksi huomioon aikaisemmin mainitut yhtäläisyydet ja niitä selittävät tekijät. Vertailuun liittyväkin tutkijan esioletukset joko kohteiden eroista ja/tai yhtäläisyyksistä.

Aiheen ja kohteen rajaamista voisi työprosessina kuvata "sorvaamiseksi" tai "hiomiseksi", jossa suuresta hahmottomasta kappaleesta työstetään selkeämmin hahmotettavissa oleva tarkempi lopputulos (joka tässä ei ole siis vielä tutkielma vaan sen lähtökohtana toimiva rajaus). Joskus sorvaamisen sijasta kyse on muovailemisesta, jossa työstettävään kappaleeseen on tarpeen tuoda lisää savea tai vahaa, uusia muotoja ja ulokkeita.

Rajausesimerkkejä

Esimerkki 1, kiinnostuksen kohteena nuorisokulttuuri, uusi teknologia ja viestintä

Mobiiliviihde
Tekstiviestintä <- osa-alue mobiiliviihteestä
Nuoret <- kenen tekstiviestintä
Porin Jazzin A-nuoret <- tarkemmin missä ja minkä ikäiset
Tällä hetkellä <- milloin

Tältä pohjalta lähdetään luomaan tutkimuskysymystä, joka on osin riippuvainen edellisestä rajauksesta. Tutkimuskysymys voisi olla esim. seuraava: mikä merkitys tekstiviestinnällä on ryhmän sisäisessä kommunikaatiossa (mitä, miten ja miksi -kysymykset) ja otsikko esim. "Tekstiviestintä Porin Jazzin nuorten pelaajien kommunikaatiovälineenä". Tämän jälkeen tutkijan on selitettävä, mitä kysymyksellään tarkoittaa ja miten hän lähtee sitä purkamaan (tutkimuskysymyksestä tarkemmin ensi kerralla).

Esimerkki 2, kiinnostuksen kohteena "virtuaalisen" ja "todellisen" suhde ja erottamattomuus nykykulttuurissa

Virtuaalisuus
Virtuaalimaailmat <- suppeampi empiirinen kohde
Suomalainen Habbo Hotel Kultakala <- vielä suppeampi hallittava kohde
Sisustus, esineet <- tarkempi yksityiskohta

Tutkimuskysymyksiä: Mistä elementeistä Kultakalan huoneiden sisustus koostuu? Mikä on esineiden suhde "todellisen maailman" esineistöön? Miten Kultakala-palvelun käyttäjät ovat sisustaneet omia tilojaan? -> Miksi

Otsikoksi voisi tulla "Sisustus ja esineet virtuaalisen tilan rakentajina. Esimerkkinä Hotelli Kultakala".

Harjoitus

Rajaa edellä kuvatulla tavalla omaa aihettasi. Tee vaihtoehtoisia rajauksia. Tai halutessasi: rajaa edellä kuvatulla tavalla vierustoverisi aihetta. Tee vaihtoehtoisia rajauksia.