Jaakko Suominen, Digitaalinen kulttuuri
Digitaalisen kulttuurin proseminaari

Proseminaariesitelmöinti ja opponointi

Proseminaari-istunto etenee seuraavasti: ryhmän ohjaaja esittelee ensin proseminaarityön tekijän ja aiheen sekä opponentin ja muistuttaa käsittelyn etenemistavoista. Ryhmän ohjaaja toimii käsittelyn puheenjohtajana jakaen mm. puheenvuorot ja ohjaamalla tarvittaessa keskustelua (asiassa pysyminen, aikataulussa pysyminen, keskusteluun rohkaiseminen tarvittaessa ja keskustelijoiden hillitseminen tarvittaessa). Sitten hän antaa puheenvuoron tutkielman tekijälle, joka kertoo lyhyesti työn lähtökohdista, tutkimusongelmasta ja tutkimustuloksista sekä mahdollisesti työn tekemiseen liittyneistä ongelmista ja onnistumisista.

Sen jälkeen puheenjohtaja antaa vuoron opponentille, joka avaa keskustelun liitteenä olevista aihepiireistä (käsittelyjärjestystä voi jonkin verran vaihdella). Ensin keskustellaan työn yleisistä lähtökohdista ja tuloksista, sitten syvennytään otsikointiin, johdantoon ja osin loppulukuun. Lopuksi tekstiä käydään läpi luvuittain. Työn käsittelyn muut läsnäolijat ovat tutustuneet työhön ja he osallistuvat aktiivisesti keskusteluun. Puheenjohtaja huolehtii, että kaikki todellakin osallistuvat ja hän itsekin osallistuu keskusteluun, mutta ei dominoi sitä.

Lopuksi puheenjohtaja eli ohjaaja arvioi työtä kokonaisuudessaan. Hän myös arvioi työn käsittelyn onnistumista niin esitelmöitsijän, opponentin kuin muiden osallistujienkin kannalta.

Anna Sivula

Proseminaarityön opponentin muistilista

(Jaakko Suomisen kommentit merkinnällä JS)

1. Aihe ja aiheen rajaus (JS: tätä edeltää tai tähän sisältyy LYHYT työn yleisten lähtökohtien pohdinta)
2. Lähdeluettelo
   1. aineiston valinta, primaari- ja sekundaarilähteet (JS: voidaan käsitellä johdannon käsittelyn yhteydessä)
   2. lähdeluettelon tekninen toteutus (JS: Lyhyesti!)
3. Kielenkäyttö ja esitystapa
4. Otsikko
   1. muotoilu
   2. rajaus (JS: aika, paikka, teema)
   3. vastaavuus (JS: vastaako otsikko sisältöä ja kysymyksenasettelua)
5. Dispositio
   1. dispositiotyyppi (JS: kronologinen, systemaattinen, sekoitus tms.)
   2. dispositio ja sisältö (JS: vastaavatko otsikot sisältöä jne.)
   3. jako lukuihin ja alalukuihin (JS: olisiko voinut jakaa lukuihin eri tavalla, etenevätkö loogisesti, onko toistoa, jääkö katvealueita)
6. Johdanto
   1. kysymyksenasettelu tai hypoteesi (JS: löytyykö tutkimuskysymystä, onko se "sopiva" aiheen kannalta, miten tekijä perustelee kysymyksen tai hypoteesin valintaa, millaisia alakysymyksiä hän on käyttänyt jne.)
   2. lähteiden esittely (JS: miten tekijä esittelee primaari- ja sekundaarilähteensä)
   3. muut johdannon piirteet (rajauksen ja aiheen valinna perustelut, metodit, asiajohdanto)
7. Käsittely pääluvuittain
   1. Käsittelyn johdonmukainen eteneminen
   2. Asiasisältö ja argumentaatio (JS: ei kuitenkaan jämähdetä yksittäisiin kielivirheisiin tai sanaselityksiin)
   3. Lähdeviitteet
      1. sisällön oikeellisuuden ja kattavuuden tarkistaminen
      2. teknisen merkinnän tarkistaminen (JS: yleislinjat ja esimerkkejä)
      3. lähdeviitteiden sijainti, tarpeellisuus, määrä (JS: ja monipuolisuus)
8. Kokonaisarviointi (JS: miten työ on onnistunut ja missä asioissa se erityisesti on onnistunut, mitä jatkotutkimusaiheita ja kysymyksiä käsittelystä nousi jne.)