Jaakko Suominen, Digitaalinen kulttuuri
Digitaalisen kulttuurin proseminaari
Tutkielman teossa on syytä korostaa aikaisempaan tutkimukseen perehtymistä. Aikaisempaan tutkimukseen ei tutustuta ainoastaan siksi, että halutaan välttää aikaisemman tutkimuksen ja tutkimustulosten toistaminen. Aikaisempi tutkimus avaa väylän mahdollisesti laajempaan tutkimustraditioon, johon oma tutkimus linkittyy tai sitten ei linkity.
Aiemmat tutkimukset auttavat oman tutkimuksen tekemistä myös monella muulla tavalla: niistä paljastuu aukkopaikkoja ja tutkimusaiheita, kiinnostavia tutkimusmenetelmiä ja käsitteitä sekä kiinnostavia viitteitä toisiin tutkimuksiin. Lisäksi kannattaa ottaa oppia myös siitä, miten aikaisemmat tutkimukset on jäsennelty ja miten ne on kirjoitettu. Humanististen alojen eikä muidenkaan tieteenalojen tutkija ei voi unohtaa kirjoitustyylin merkitystä.
Huom. Tutkimuskirjallisuus on taustamateriaalia, sekundaarimateriaalia, jota käytetään oman tutkimuskohteen määrittelyyn ja tieteelliseen vuoropuheluun (otetaan mallia, ollaan samaa mieltä tai eri mieltä tms.). Primääriaineisto (alkuperäisaineisto), esimerkiksi haastattelut, lehtiartikkelit, mainokset, sähköpostiviestit ovat kohdemateriaalia, jota tutkitaan. [lisätietoja primääriaineistotyypeistä] Kumpaakin tarvitaan proseminaarityössä.
Kaikesta kirjallisuuden lukemisesta on hyötyä tutkimuksen teossa - oli kyse sitten enemmän tai vähemmän suoraan oman tutkimuksen aihepiiriin liittyvistä kirjoituksista - tai jopa kaunokirjallisuudesta. Tavallinen aloittelevan tutkijan virhe onkin julistaa, ettei aikaisempaa tai "sopivaa" tutkimuskirjallisuutta ole olemassa, tai ainakaan löytynyt: tutkimusta ei nähdä olevan, jos aikaisempaa tutkimusta ei löydy juuri suoraan oman tutkimuksen aihepiiristä. On vaikea käsittää, että tämä on nimenomaan hyvä asia. Onhan tällöin tilaa nimenomaan uudelle tutkimukselle.
Toinen ongelma tulee, jos etsitään sopivaa tutkimuskirjallisuutta pelkästään kohdeorientoituneesti. Etsitään vaikkapa kirjallisuutta autojen historiasta, jos ollaan tutkimassa autojen historiaa. Yhtä lailla tutkimuksen kannalta relevanttia kirjallisuutta yleensä löytyy, kun laajennetaan tarkastelukulmaa; etsitään sellaista kirjallisuutta, joka sivuaa aihepiiriä, tutkittavaa aikakautta, tutkimusnäkökulmaa tai metodia muuten.
Autohistorian tutkija voi hakea keskustelukumppaneita tiehistorian tai vaikkapa kaupunkisuunnittelun tutkimuksesta. Jos taas autohistoriaa tutkitaan vaikkapa populaarijulkisuuden kautta, populaaria media-aineistoa analysoimalla, kannattaa tutustua ylipäätään populaarijulkisuuden tutkimukseen sekä erityisesti tutkimukseen, jossa tarkastellaan muita teknologisia innovaatioita samankaltaisen lähdeaineiston avulla.
Tutkimuskirjallisuusavaruus on jaettavissa karkeasti neljään lokeroon sen mukaan, kuinka läheisesti kirjallisuus kytkeytyy uutta tutkimusta suunnittelevan ja tekevän tutkijan kohteeseen. Vähemmän hyödyllistä (muttei välttämättä täysin hyödytöntä) on tutkimus, jossa käsiteltävä kohde ei ole samanlainen tai samantapainen eikä myöskään tutkimusote (metodit, näkökulma) liippaa läheltäkään omaa aihetta. Jos taas jo tehdyn tutkimuksen ote ja kohde ovat samoja tai samantapaisia kuin uudessa tutkimuksessa, hälytyskellojen pitäisi jälleen kilkattaa. Uusi tutkimus kannattaa tehdä lähinnä siinä tapauksessa, että aiempien tutkimuksen tuloksista on löydettävissä epätarkkuuksia tai suoranaisia virheitä. Kaikkein paras tilanne lienee se, jos tutkimuksen tekijä löytää aiempaa tutkimusta, jossa joko kohde tai tutkimusote on samantapainen, jolloin hän pystyy ottamaan virikkeitä omaan tutkimukseensa.
Tutkimuskirjallisuuden nelikenttä | |
Eri kohde | Samantapainen kohde Eri tutkimusote (hyödyllinen oman tutkimuksen tekemisessä) |
Eri kohde | Samantapainen kohde |
Mene kirjastoon ja/tai mikroluokkaan ja etsi kolme tutkimuskirjaa tai artikkelia, jotka liittyvät kiinnostuksen kohteeseesi), esittele tutkimukset muille ja kerro, miten löysit ne ja miksi valitsit juuri ne. Miten ne liittyvät omaan tutkimuskiinnostukseesi? Mitä primaarilähteitä (kohdemateriaalia) tutkimuksissa on käytetty?
Kotitehtävä
Tee erikseen sovittavaan päivämäärään mennessä parin liuskan mittainen tutkimuskirjallisuuskatsaus, jossa esittelet 6-10 proseminaariaiheesi kannalta keskeistä tutkimuskirjaa tai tieteellistä artikkelia (katsauksen tekemisestä jaetaan erilliset ohjeet). Valmistaudu esittelemään tutkimuskirjallisuutta ja katsaustasi toisille seminaari-istunnossa.