Jaakko Suominen, Digitaalinen
kulttuuri
^M
Digitaalisen kulttuurin proseminaari 2003-2004
(historiallis-kvalitatiivista tutkimusta käsittelevä osio ja aihepiirin johdanto perustuvat pitkälti Anna Sivulan historian proseminaariohjeistoon)
Tutkimussuunnitelman tekoon kuuluu olennaisena osana disposition laadinta. Dispositio ei ole pelkkä työn sisällön sattumanvarainen lajitelma tai esteettiseksi kokonaisuudeksi laadittu otsikkoluettelo. Dispositio on työn jäsentely, joka tutkimussuunnitelmassa toimii työn rakenteen ja osin myös tutkimusprosessin (ei välttämättä kronologisena) hahmotelmana. Dispositio palvelee työn tekijää, ohjaajia ja arvioitsijoita kokonaisuuden hahmottamisessa. Dispositio on analyyttinen tutkimuksenteon apuväline.
Tutkimuksen valmistuttua dispositio toimii sisällysluettelona, mutta sisällyksen tehtävä on edelleen kokonaisuuden kuvaaminen. Dispositio on kummassakin tapauksessa tutkimuksen luuranko, jota tarkastelemalla työstä on jo paljon pääteltävissä. Tutustu siis dispositioon/sisällysluetteloon kaikkia tutkimuksia lukiessasi ja arvioidessasi. Luurangosta paljastuu perusosia, samaa luuranko-metaforaa käyttäen kallo (johdanto), keskiruumis (varsinaiset käsittelyluvut) ja jalat (loppuluku). Luuston erityispiirteet vaihtelevat yksilöllisesti - ja "nisäkäslajista" (ts. tieteenalalta) toiseen. Luonnontieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen dispositio - ja tutkimustapa yleensä - poikkeavat enemmän tai vähemmän humanistisesta.
Digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa voi soveltaa historiatieteen dispositiotyyppejä, varsinkin jos tutkimus on luonteeltaan aikaorientoitunut, muutosta tarkasteleva. Historiatieteen dispositoiden perustyypit ovat:
Kronologisessa jäsentelyssä jako osiin eli päälukuihin tapahtuu aikajärjestyksen mukaan. Tällöin käsitellään esimerkiksi johonkin muutokseen johtaneita tapahtumia, itse muutosta ja sen seurauksia. Tarkasteltava ajanjakso voidaan jakaa osiin myös muilla tavoin tiettyjen erityispiirteiden perusteella. Varsinaisia käsittelylukuja voi edeltää johdannon lisäksi erillinen taustaluku, joka valottaa rajatun tutkimuskohteen laajempia taustoja tai aikaisempia vaiheita. Tällöin on kuitenkin varottava, ettei taustaluvusta tule turhaa erillistä lisää.
Harvojen herkusta jokaisen taskuun
Satakunnan kännyköityminen Satakunnan Kansa -lehden puhelinuutisten kuvaamana 1987-2003
1. Johdanto: kännyköityminen ja sen kulttuurinen tutkimus
1.1. Matkapuhelimet nykykulttuurissa
1.2. Aikaisempi tutkimus ja tutkimuskysymys
1.3. Lehti tutkimusaineistona
2. Taustaa: lankapuhelimesta kännyköihin
3. Juppilelun paheksuntaa 1980-90-lukujen taitteessa
4. Digitaaliset verkkoratkaisut ja käyttöalan laajeneminen 1990-luvun puolivälissä
5. Uudet käyttäjä- ja laitesukupolvet vuosituhannen vaihteessa
6. Lopuksi: Hyödyn ja hyvin jatkuvaa neuvottelua
Lähteet
Liitteet
Systemaattisessa jäsentelyssä eritellään tutkimuskohteen osa-alueita tai tehdään vertailuja useamman lähderyhmän tai kohteen välillä. Huom! Vertailuasetelmissa oikeastaan voi kyse olla useamman systemaattisen tai kronologisen osadisposition yhdistämisestä. Systemaattinen dispositio voi tarjota pysäytyskuvan laajemmasta kulttuurisesta ilmiöstä tietyllä hetkellä. Toisaalta systemaattinenkin dispositio voi pitää sisällään muutoksen tarkastelua, mutta nyt kokonaismuutoksen sijasta alleviivataan erillisten osa-alueiden yhteydessä tapahtuneita muutoksia. Myös systemaattisen disposition osana voi olla taustaluku samaan tapaan kuin kronologisen jäsentelyn yhteydessä.
Jokaiseen taskuun?
Kännyköiden arkipäiväistyminen 1990-luvun lopussa Satakunnan Kansan puhelinuutisten ja -mainosten kuvaamana
1. Johdanto: kännyköityminen ja sen kulttuurinen tutkimus
1.1. Kännykät kulttuurisena ilmiönä
1.2. Aikaisempi tutkimus ja tutkimuskysymys
1.3. Lehti tutkimusaineistona
2. Taustaa: lankapuhelimesta kännyköihin
3. "Mastoja joka puolella" - käsitys puhelinverkkojen rakentamisesta
3.1. Kuuluvuuden keskeisyys
3.2. Mastoutuminen esteettisenä ympäristötekijänä
4. Puhelimen muutos - Puhelinmalleja monille käyttäjäryhmille
4.1. Puhelimen käyttömukavuus
4.2. Värikuoret, soittoäänet ja kuvat - puhelimilla erottautuminen
4.3. "Muuhunkin kuin puhumiseen?" - puhelinpalvelut käytön monipuolistajina
5. Käyttöongelmat ja pelot
5.1. "Säteileekö se?"
5.2. "En osaa käyttää"
5.3. "Saldorajat paukkuvat" - huoli puhelimen liikakäytöstä
6. Lopuksi: Kännykkäkulttuuri pelkojen ja toiveiden näyttämöllä
Lähteet
Liitteet
TEHTÄVÄ 1: Pohdi kuinka realistisia edelliset dispositiosuunnitelmat ovat? Millaisia alalukuja tekisit kronologiseen dispositioon? Miten rajaisit lisää systemaattisen disposition kuvaamaa tutkimusta?
Luonnontieteissä, osin yhteiskuntatieteissä ja kasvatustieteissäkin tutkimus perustuu tavallisimmin empiirisen koeasetelman rakentamiseen, kokeen tekemiseen ja tulosten käsittelyyn. Kirjallinen esitys on tässä tapauksessa tutkimusraportti, joka on muodoltaan pitkälti vakiintunut. Esityksenä raportti on historiallis-kvalitatiivista tutkimusta tiiviimpi, ja tutkimusraportin kirjoittaminen on suorituksena erillisempi kuuluen selkeästi tutkimusprosessin viimeiseen vaiheeseen.
Tutkimusraportin dispositio rakentuu tavallisimmin seuraavista osista:
1. Johdanto
2. Aikaisempi tutkimus
3. Tutkimusteoria ja metodit
4. Tapaustutkimusten läpikäynti
5. Tutkimustulokset
6. Keskustelu ja johtopäätökset
7. Lähteet
8. Liitteet (esim. kyselylomakepohjat)
Työssä kuvataan tutkimuksellisen kokeen lähtökohtia, kokeen suorittamista ja saatuja tuloksia. Tulosten perusteella pohditaan ensinnäkin kokeen onnistumista ja seurauksia: tarvitaanko lisätutkimuksia? Tarvitaanko erilaisia lähtötietoja tai lähtötietojen käsittelymenetelmiä? Mitä seurauksia tutkimuksesta on? Miten tuloksia voi soveltaa toisissa tutkimuksissa tai vaikkapa käytännön elämässä?
Digitaalisen kulttuurin proseminaarityö koostuu tavallisimmin johdannosta, loppuluvusta ja niiden väliin jäävistä käsittelyluvuista. Käsittelylukujen tyypillinen määrä on kolmesta neljään. Luvuilla voi olla alalukuja, mutta alalukujen alukujen käyttöä ei suositella.
TEHTÄVÄ 2: Arvioi seuraavia historiatieteen dispositioita. Tunnista dispositiotyyppi (kronologinen/systemaattinen/sekoitus) ja sen perusosat. Millaisia muita jäsentelyjä samoista aiheista (vaikka jopa samoilla työn pääotsikoilla) olisi voinut tehdä?
Kulttuurihistorian proseminaari, Jaakko Suominen, 28.3.1995
Esimerkkeinä Arthur C. Clarken "2001 - avaruusseikkailu" (1968) ja William Gibsonin "Neurovelho" (1984)
Johdanto
1 Tietokoneen kulttuurinen rooli 1940-luvulta 1980-luvulle
1.1 Uhasta mahdollisuudeksi - tietotekniikan kehitys ja ihmisten suhtautuminen 1940-luvulta 1980-luvulle
1.2 Yhteiskunnallisten virtausten heijastuminen tieteiskirjallisuuteen
2 "2001 - avaruusseikkailu" aikansa pessimistisen tietokonesuhteen kuvastajana
2.1 Arthur C. Clarke - tieteiskirjailija ja tieteen popularisoija
2.2 Tietokone "2001 - avaruusseikkailun" antisankarina
3 "Neurovelho" ja 1980 -luvun teknologiayhteiskunta
3.1 William Gibson tekniikan ja perinteisen kaupunkikuvauksen yhdistäjänä
3.2 Kaiken kyllästävä tietotekniikka "Neurovelhossa"
Tietokonesuhteen monet kasvot
Viitteet
LÄHTEET
Turun Yliopisto, Suomen Historia, Proseminaariesitelmä, Jaakko Suominen, 25.4.1996
Järki ja tunteet konemaailmassa
IBM:n mainonta tietokonekäsitysten heijastajana Suomessa 1960-luvulta 1990-luvulle
1. Johdanto
1.1. Tutkimuksen taustaa
1.2. Tutkimuskohde ja -menetelmät
2. Suomen tietokoneistuminen ja IBM:n asema
2.1. Reikäkorttikoneista varsinaisiin tietokoneisiin
2.2. Henkilökohtaisten tietokoneiden läpimurto Suomessa 1980-luvulta lähtien
2.3. IBM:n ideologia, markkinointi ja mainonta
3. IBM:n tietokoneiden ulkoinen kuva mainoksissa
3.1. Väriä vai värittömyyttä?
3.2. "Suurimmista asioista näkyy kerralla vain hyvin pieni osa" - Koneen todellinen ja käsitteellinen koko
4. Tietokoneen mahdollisuuksiin liitetyt odotukset
4.1. "Uusi askel tietotekniikkaan" - uutuus tietokoneisiin yhdistettynä tekijänä
4.2. Nopeus ja tehokkuus - vauhdin digitalisointi
5. Ihmisen ja tietokoneen suhde mainoksissa
6. Tietokone psykofyysisenä halujen kuvana
Lähteet